fbpx

selkee

Selkee syntyi tarpeesta lisätä yritysten ja organisaatioiden perustason kehittämisosaamista, sekä ymmärrystä onnistuneesta ja epäonnistuneesta kehittämisestä. Selkeellä on myös vahva osaaminen palveluista, prosesseista, toimintamalleista ja laadusta. Ei erikseen, vaan kokonaisuutena!

Työelämässä säännöllisin väliajoin kohistaan erilaisista uusista menetelmistä, malleista ja ”ismeistä”, joiden avulla voidaan ratkaista yritysten ongelmat. Kaikissa näissä viitekehyksissä on omat hyvät puolensa, mutta mikään niistä ei takuulla toimi, elleivät kehittämisen perusasiat ja lähtökohdat ole kunnossa, tai ellei oppeja saada jalkautettua yrityksen päivittäiseen toimintaan!

Todellisuudessa asioita voidaan nimittäin saada aikaiseksi ainoastaan oikeanlaisella asenteella, määrätietoisella tekemisellä ja toimivalla vuorovaikutuksella, tunnistaen ja eliminoiden samalla mahdollisimman tehokkaasti kehittämisen kompastuskivet. Tähän tosiseikkaan suhteutettuna neuvojia on markkinoilla paljon ja tekijöitä vähän! Selkee haluaa olla mukana ratkaisemassa tätä haastetta, parantamalla yritysten ja organisaatioiden kehittämiskulttuuria ja kehittämisosaamista, sekä lisäämällä toimintaan selkeyttä ja tekemisen meininkiä. Tämä puolestaan luo parempaa työskentelykulttuuria ja mahdollistaa kehittämisprojektien onnistumisen, toiminnan tehostumisen ja palveluiden laadun paranemisen.

ideologia

YMMÄRRYTTÄMINEN

Vuorovaikutuksen lisääminen eri tahojen välillä, sekä asioiden selkeyttäminen ja yksinkertaistaminen, jotta niihin on helpompi tarttua.

TEKEMISEN MEINIKI

Asenne, käytännönläheisyys, koordinointi, yhdessä tekeminen, sekä etenemisen ja toimivan lopputuloksen varmistaminen.

KESTÄVÄ KEHITYS

Asiat kerralla kuntoon! Laadukasta ja kokonaisvaltaista kehittämistä, joka säästää aikaa ja rahaa, ja jonka tulokset kantavat pitkälle.

MAALAISJÄRKI

Lopulta kaikki kiteytyy tähän. On turha tehdä mitään sellaista, mitä ei koeta aidosti hyödylliseksi ja toimivaksi.

Kuka?

Olen Pia Wessman, kehittämisen asiantuntija ja Selkeen perustaja.

Yli 15 vuoden ajan työtehtäväni erilaisissa organisaatioissa ovat liittyneet tavalla tai toisella toiminnan kehittämiseen – joko ihmisten, prosessien tai palveluiden näkökulmasta. Olenkin nähnyt runsaasti sekä onnistuneita, osittain onnistuneita että epäonnistuneita kehittämisprojekteja.

Olen työskennellyt pääosin julkishallinnossa ja IT-alalla, mutta uskon useimpien kehittämisen pääperiaatteiden olevan samanlaisia lähes kaikilla toimialoilla. Kaikki lähtee liikkeelle ihmisistä. Ilman ihmisiä ei ole yrityksiä eikä palveluita, ei tarvita prosesseja, materiaaleja eikä teknologioita. Ihmiset ovat kaiken keskiössä – myös kehittämiseen liittyen.

Kehittäminen – asioiden tehostaminen ja parantaminen – on intohimoni.

Uskon, että erilaisissa organisaatioissa on paljon haasteita kehittämiseen liittyen, eikä aina riittävästi kehittämisosaamista niiden ratkaisemiseksi. Minun tavoitteeni on tehdä yrityksistä ja organisaatioista parempia kehittäjiä, sekä olla omalla osaamisellani mukana varmistamassa tärkeiden kehittämisprojektien onnistuminen. Uskon myös, että jokainen työntekijä haluaa tehdä työnsä parhaalla mahdollisella tavalla. Haluan omalta osaltani olla parantamassa työelämää. Mielestäni selkeät tavoitteet ja toimintamallit ovat jokaisen työntekijän perusoikeus. Tavoitteeni on auttaa yrityksiä kehittämään sisäisiä toimintamallejaan siten, että työnteko yrityksessä olisi mahdollisimman sujuvaa ja asiantuntijat voisivat keskittyä ydintehtäväänsä kaikenlaisen turhan ”kohinan” sijaan.

IT-organisaatioissa olen yli 8 vuoden ajan keskittynyt palvelunhallintaan, eli miten IT-palveluja tuotetaan sujuvammin, tehokkaammin, nopeammin ja laadukkaammin, samalla nostaen henkilöstö- ja asiakastyytyväisyyttä. IT-organisaatioiden toiminnan taustalla vaikuttava viitekehys on pitkään ollut ITIL, ja sen käyttämisen todentamiseksi käytetään ISO 20 000 -laatustandardia. Kehitystyön tavoitteena ei mielestäni silti milloinkaan pitäisi olla ”ITILin mukainen toiminta” tai ”hyväksytty ISO 20 000 -sertifiointi”, vaan toiminnan kehittäminen asiakkaita, työntekijöitä ja yrityksen menestystä parhaalla tavalla tukevaksi kokonaisuudeksi. Viitekehykset ja standardit kyllä tukevat kehitystyötä, mutta ne eivät koskaan saisi olla kehittämisen itseisarvo.

Reilun 20 vuoden aikana olen työskennellyt organisaatioissa mm. harjoittelijana, työntekijänä, asiantuntijana, kouluttajana, erilaisissa projektitehtävissä, esimiehenä, kehittäjänä ja sisäisenä konsulttina. Minulla on siis melko monipuolinen kokemus siitä, miltä työelämä näyttää toiminnan eri tasoilta tarkasteltuna.

Minulle on kertynyt käytännön kehittämiskokemusta mm. seuraavilta liiketoiminnan osa-alueilta:

  • Toimintamallit
  • Prosessit (erityisesti IT-palvelunhallinta ja ITIL)
  • Laatu (erityisesti IT-palvelutoiminta ja ISO 20 000)
  • Mittaaminen ja raportointi (toiminta, laatu, prosessit)
  • Viestintä (sisäinen ja sidosryhmäviestintä)
  • Asiakasyhteistyö
  • Palvelusopimukset (palveluiden tuottamisen näkökulmasta)
  • Palveluiden tuotteistaminen, palvelumuotoilu ja palveluluettelot
  • Asiakaspalvelu ja ServiceDeskit, palveluportaalit
  • Sähköiset työvälineet (ml. ITSM)
  • Tiedon ja tietämyksen hallinta
  • Kokonaisarkkitehtuuri (toiminta-arkkitehtuuri ja palvelurakenteet)
  • Tietoturva ja riskienhallinta
  • Palaverikäytännöt
  • Perehdyttäminen
  • Päivittäisjohtaminen hajautetusti toimivassa organisaatiossa
  • Verkostoyhteistyö
  • Markkinointi- ja asiakashankinta

Olen erilaisten koulutusten ja valmennusten avulla – erään esimieheni sanoin 🙂  – ”sivistänyt itseäni” lukuisista aiheista, viimeisimpinä mm. palvelumuotoilu, itseohjautuvuus, yhteiskehittäminen, innovointi, tehokkuus ja aikaansaaminen, GTD-menetelmä (Getting Things Done), DiSC-analyysi, LEAN, ketterät kehittämismenetelmät, sekä systeemiajattelu. Koko työurani ajan olen ollut kiinnostunut mm. johtamisesta (erityisesti muutoksen johtaminen), kehittämisestä, viestinnästä, sekä työntekijä- ja asiakaslähtöisyydestä. Näitä taitoja olen myös monipuolisesti päässyt käyttämään työssäni.

Tarkemman työkokemukseni sekä koulutukseni löydät LinkedIn-profiilistani.

mitä käytännössä teen?

Tämä on kysymys, jota minulta aina välillä kysytään. Yritän tässä vastata siihen mahdollisimman lyhyesti.

TILANTEEN KARTOITUS

Selvitän aina ensin asiakkaan todellisen tarpeen: mikä on nykytila ja siinä olevat ongelmat, onko tavoitetila tiedossa ja mikä se on, millaisia yrityksiä tavoitetilaan pääsemiseksi on ollut, millaisia resursseja kehittämiseen on käytettävissä jne..

PALVELUN TOTEUTUS

Yhdessä asiakkaan kanssa sovitaan toteutettavasta palvelusta, jonka jälkeen esim. kokoan työryhmän, kyselen lisää kysymyksiä, kuuntelen, dokumentoin, etsin tietoa, aikataulutan, keskustelutan, fasilitoin ryhmien työskentelyä, yhdistelen lankoja, teen yhteenvetoja, seuraan ja valvon ja raportoin toimenpiteiden edistymistä ja aikataulussa pysymistä, kontaktoin yhteistyötahoja, viestin, koulutan, sparraan ja valmennan.

ASIANTUNTIJUUS

Annan asiakkaani käyttöön aina kaiken osaamiseni ja laitan itseni likoon tavoitteiden saavuttamiseksi. Tarvittaessa hankin lisää tietoa tai hyödynnän yhteistyöverkostojani asiakkaan ongelmien ratkaisemiseksi.