Selkeen ydintavoitteena on nimensä mukaisesti selkeyttää yritysten päivittäistä toimintaa, ja tämän avulla parantaa niin palveluiden laatua ja toiminnan tehokkuutta kuin lisätä asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyttäkin. Selkeen tavoitteena on tehdä pitkäjänteistä kehittämistä – ei pelkästään purukumipaikkoja!
Usein toimintamallien, prosessien ja palveluiden kehittäminen ei ole kovinkaan suoraviivaista (vaikka se sellaisena joskus halutaankin nähdä). Monissa organisaatioissa ja jopa kokonaisilla toimialoilla on ns. ”historian painolastia”, erilaisia persoonia, asenteita, uskomuksia, toiminnan siiloutumista, viestintä- ja vuorovaikutushaasteita… sekä ihan käytännön ongelmia esteenä sille, että toiminnan kehittäminen ei aina ole aivan helppoa.
Siksi onnistunut toiminnan kehittäminen vaatiikin sekä ymmärrystä laajoista kokonaisuuksista (mitä ollaan tekemässä ja miten asiat kytkeytyvät toisiinsa) että ihmisten toiminnasta (miten asiat viedään käytäntöön saakka). Monesti kehittämisessä on osattava ottaa huomioon erilaisia lakeja, säädöksiä ja politiikkoja. Kehittämistä vauhdittavat oikeanlainen asenne, määrätietoinen tekeminen ja avoin vuorovaikutus kaikkien osapuolten välillä.
Selkeen ideologia
YMMÄRRYTTÄMINEN
Vuorovaikutuksen ja avoimuuden lisääminen eri tahojen välillä, sekä asioiden selkeyttäminen ja yksinkertaistaminen, jotta niihin on helpompi tarttua.
TEKEMISEN MEINIKI
Asenne, käytännönläheisyys, koordinointi, yhdessä tekeminen, sekä etenemisen ja toimivan lopputuloksen varmistaminen.
KESTÄVÄ KEHITYS
Asiat kerralla kuntoon! Laadukasta ja kokonaisvaltaista kehittämistä, joka säästää aikaa ja rahaa, ja jonka tulokset kantavat pitkälle.
MAALAISJÄRKI
Lopulta kaikki kiteytyy tähän. On turha tehdä mitään sellaista, mitä ei koeta aidosti hyödylliseksi ja toimivaksi.
Kuka?
Olen Pia Wessman, kehittämisen asiantuntija ja Selkeen perustaja.
Yli 20 vuoden ajan työtehtäväni erilaisissa organisaatioissa ovat liittyneet tavalla tai toisella toiminnan kehittämiseen – joko ihmisten, prosessien tai palveluiden näkökulmasta. Olenkin nähnyt runsaasti sekä onnistuneita että epäonnistuneita kehittämisprojekteja.
Olen työskennellyt pitkään julkishallinnossa ja IT-alalla, mutta minulla on kokemusta myös monilta muilta aloilta – muun muassa ravintola-alalta, rakennusalalta sekä maataloussektorilta. Siksi tiedän useimpien kehittämisen pääperiaatteiden olevan samanlaisia kaikilla toimialoilla. Kaikki lähtee liikkeelle ihmisistä. Ilman ihmisiä ei ole yrityksiä eikä palveluita, ei tarvita prosesseja, materiaaleja eikä teknologioita. Ihmiset ovat kaiken keskiössä – myös kehittämiseen liittyen.
Kehittäminen – asioiden tehostaminen ja parantaminen – on intohimoni.
Mielestäni selkeät palvelut ovat asiakaspalvelua parhaimmillaan. Selkeät tavoitteet ja toimintamallit taas varmistavat sen, että organisaation resursseista ja kyvykkyyksistä saadaan mahdollisimman paljon irti. En silti missään nimessä ole liikkeellä “riistonäkökulmalla”. Työnteon pitäisi mielestäni olla mielekästä ja sujuvaa, ja siksi ajattelen pikemminkin niin päin, että selkeät tavoitteet ja toimintamallit ovat jokaisen työntekijän perusoikeus. Selkeys on rakkautta!
Intohimoni on rakentaa toimivia organisaatioita. IT-organisaatioissa olen yli 10 vuoden ajan keskittynyt palvelujohtamiseen, eli miten IT-palveluja tuotetaan sujuvammin, tehokkaammin, nopeammin ja laadukkaammin, yhdessä joukkueena, samalla nostaen henkilöstö- ja asiakastyytyväisyyttä, sekä laskien toiminnan kustannuksia.
Isojen organisaatioiden toiminnan kehittämisen taustalla on usein asiakkaiden vaatimus erilaisista sertifikaateista – todisteista, että toiminnan laatu on riittävällä tasolla. Sertifiointien tarkoitus on hyvä ja niiden vaatimuksiin on koottu kattavasti organisaatioiden toiminnassa huomioitavia asioita. Liian monta kertaa olen kuitenkin saanut todistaa, miten kehitystyötä tehdään sertifikaatti edellä. Tällöin muotovaatimukset nousevat ohjaamaan kehitystyötä ja todellisten hyötyjen saavuttaminen jää lapsipuolen asemaan. Kehitystyön tulisi aina pohjautua todellisiin tarpeisiin – tällöin myös lopputuloksesta saadaan aidosti parhaalla tavalla kaikkia osapuolia hyödyttävä.
Usein kehittämistyölle varataan myös aivan liian vähän aikaa ja resursseja. Sekin houkuttelee menemään sieltä, missä aita on matalin – eli laitetaan vain ne dokumentit kuntoon ja ihmiset pakotetaan opettelemaan oikeanlainen terminologia auditointeja varten. Tällainen näennäinen kehittäminen ei kuitenkaan ole kestävää. Aito kehittäminen on pitkäjänteistä, sitkeää ja määrätietoista tekemistä, jossa erityisen tärkeää on yhteisen ymmärryksen rakentaminen eri osapuolten välillä.
Reilun 25 vuoden aikana olen työskennellyt organisaatioissa mm. harjoittelijana, työntekijänä, asiantuntijana, kouluttajana, erilaisissa projektitehtävissä, esimiehenä, kehittäjänä ja konsulttina. Olen myös toiminut sivutoimisena yrittäjänä vuodesta 2019 lähtien. Minulla on siis melko monipuolinen kokemus siitä, miltä työelämä näyttää eri rooleista ja toiminnan eri tasoilta tarkasteltuna.
Minulle on kertynyt käytännön kehittämiskokemusta mm. seuraavilta liiketoiminnan osa-alueilta:
- Organisaatioiden perustaminen
- Toimintamallit
- Prosessit (erityisesti IT-palvelunhallinta ja ITIL)
- Palveluiden tuotteistaminen, palveluluettelot ja -portfoliot
- Laatu (erityisesti IT-palvelutoiminta ja ISO 20 000)
- Mittaaminen ja raportointi (toiminta, laatu, prosessit)
- Viestintä (sisäinen ja sidosryhmäviestintä)
- Asiakasyhteistyö
- Palvelusopimukset (palveluiden tuottamisen näkökulmasta)
- Asiakaspalvelu, ServiceDeskit, palveluportaalit
- Sähköiset työvälineet (ml. ITSM)
- Tiedon ja tietämyksen hallinta
- Kokonaisarkkitehtuuri (toiminta-arkkitehtuuri ja palvelurakenteet)
- Tietoturva ja riskienhallinta
- Palaverikäytännöt
- Perehdyttäminen
- Päivittäisjohtaminen hajautetusti toimivassa organisaatiossa
- Verkostoyhteistyö
- Markkinointi- ja asiakashankinta
Olen erilaisten koulutusten ja valmennusten avulla ”sivistänyt itseäni” lukuisista aiheista, viimeisimpinä mm. palvelumuotoilu, itseohjautuvuus, yhteiskehittäminen, innovointi, tehokkuus ja aikaansaaminen, persoonallisuustyypit työelämässä, resilienssi, LEAN, ketterät kehittämismenetelmät, systeemiajattelu, sekä ratkaisukeskeinen valmentaminen (Business Coaching). Koko työurani ajan olen ollut kiinnostunut mm. johtamisesta (erityisesti muutoksen johtaminen), kehittämisestä, viestinnästä, sekä työntekijä- ja asiakaslähtöisyydestä. Näitä taitoja olen myös monipuolisesti päässyt käyttämään työssäni.
Tarkemman työkokemukseni sekä koulutukseni löydät LinkedIn-profiilistani.
Haluaisitko Sinä lähteä tekemään kanssani seuraavaa projektia? Jos mikä tahansa asia jäi vielä askarruttamaan, otathan yhteyttä! Kysymällä ja keskustelemalla asiat selviävät. 🙂