Kehittämisosaaminen

Kehittämisosaaminen

Onko sinulla kehittämisosaamista? Entä onko yritykselläsi kehittämisosaamista? Mitä kehittämisosaaminen oikeastaan on?

Jokainen meistä on takuulla joskus kehittänyt jotain – itseään, rutiinejaan, osaamistaan, työtapojaan, kulkuvälineitään, asuntoaan jne.. Kehittämisessä tarvitaan monenlaisia tietoja ja taitoja, jotka vaihtelevat kehitettävän asian mukaan, mutta kehittämiseen liittyy myös paljon sellaista, mikä on yhteistä mille tahansa kehittämiselle – esimerkiksi lähtötilanteen tunnistaminen ja tavoitetilan määrittely.

Selkee jaottelee kehittämisosaamisen viiteen suurempaan osakokonaisuuteen, joita hyödynnetään sekä kehittämisvalmennusten runkona että kehittämisprojektien onnistumisen varmistamiseen.

Kehittämisen hallinta on sellaista, projektinhallintataitoihin verrattavaa osaamista, joka kattaa mm.

  • ongelmien tunnistamisen ja määrittelyn,
  • tavoitteiden määrittelyn,
  • suunnitelmien tekemisen,
  • tehtävien priorisoinnin ja aikatauluttamisen,
  • dokumentoinnin
  • seurannan, sekä
  • mittaamisen ja raportoinnin.

Kehittämismenetelmien ja -työkalujen hallinta tarkoittaa osaamista ja ymmärrystä varsinaisista kehittämismenetelmistä, ajattelumalleista, työkaluista ja viitekehyksistä. Tähän voidaan ajatella kuuluvaksi vaikkapa kehittämismenetelmät benchmarkkauksesta yhteiskehittämiseen, LEAN- ja systeemiajattelumallit, työkalut palvelumuotoilusta ketterään kehittämiseen ja viitekehykset muutoksen johtamisesta itseohjautuvuuteen.

Työskentelymenetelmät ja -taidot ovat niitä, joiden avulla kehittäminen käytännössä toteutetaan. Tähän kuuluu mm. sellaisia osa-alueita kuin tehokkaat palaverikäytännöt, ajanhallinta, arviointitaidot, ongelmanratkaisutaidot, sekä viestintä- ja vuorovaikutustaidot.

Teknisten työkalujen käytön hallinta voi myös joissakin tapauksissa olla huomioon otettava asia, ja tähän liittyy myös useampia näkökulmia. Ensinnäkin toiminnan kehittämisen apuna voidaan käyttää erilaisia teknisiä työkaluja, kuten projektinhallintatyökalua, tiimityötiloja, videopalavereja, ja jalkauttamisvaiheessa vaikkapa verkko-opiskelualustaa tai videotyökalua. Näiden käytön osaaminen pitää tarvittaessa varmistaa. Toisaalta teknisten työkalujen puute tai toimimattomuus ei koskaan saisi ratkaisevasti vaikuttaa kehittämisen etenemiseen. Usein on nimittäin helppoa selitellä kehittämisen hitautta sillä, että tekniikkaa ei ole saatu toimimaan. Karrikoidusti: kynä, ruutupaperi ja puhelin riittävät edelleen pitkälle!

Lopulta varsinainen substanssiosaaminen on se, mikä luo kehitettävälle asialle varsinaisen sisällön. Joskus tähänkin liittyy paljon uuden opiskelua ja yhteistä keskustelua parhaan ratkaisun löytämiseksi.

Hyvin usein erilaisten muutosten toteuttaminen epäonnistuu muutosten jalkauttamisvaiheessa. Muutosten implementointiin (suunnittelu ja toteutus) tarvitaankin vielä yhdistettyä osaamista kaikilta edellä mainituilta osa-alueilta. Tästä syystä Selkee yhdistää palveluissaan sekä kehittämiskulttuuriin liittyvät asiat että kaikki edellä kuvatut, varsinaiseen kehittämisosaamiseen liittyvät osa-alueet, jotta kehittämisen sujuvuus, tuloksellisuus ja vaikuttavuus voidaan varmistaa parhaalla mahdollisella tavalla.